Pysy ajan tasalla ja vaikuta päätöksiin

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 8.9. kaupungin virkamiehien vastausta valtuustoaloitteeseen: ”Jari Jääskeläisen ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen Päiväkummun Keravanjoen lähimetsä suojeltava”.

Kaupungin vastine palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteluun ja siihen jätettiin kaupunginhallituksen pöytäkirjalausuma: ”Alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Aloitevastaus tuodaan päivitettynä uudelleen käsittelyyn siinä vaiheessa, kun käsittelyssä on myös varsinainen kaavaehdotus luontoselvityksineen.”

Kaupungin virkamiehet esittävät aluetta rakennettavaksi, ei suojeltavaksi. Vastine jäi kaupungin hallituksessa pöydälle, jotta kaikki ehtivät paneutua asiaan.
https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=3140097

Oli luonnollista – ja jopa odotettavaa – että kaupungin virkamiehet esittävät alueen rakentamista, koska alueella on vireillä asemakaavamuutos. Siksi kaupungin antama vastine ei sinänsä yllätä.
Ikävää on kuitenkin se, että vastine sisältää harhaanjohtavaa ja osin virheellistä tietoa päättäjille.

Väite: Alue on jo ihmisen muokkaamaa, kirkollisten rakennusten kaava-aluetta.
Totuus: Alue on metsäistä luontoa, jossa kulkee vain ulkoilureitti – ei rakennettua ympäristöä. Suomen luonnonsuojeluliitto on antanut alueesta lausunnon, jossa todetaan, että alueella on suojelutasoisia metsäalueita. Luulisi, että tuoreet asiantuntijalausunnot painavat päätöksenteossa enemmän kuin kaavamerkinnät vuodelta 1958.

Virheellinen väite: Luo-alue on 27 ha.
Totuus: Keravanjoen varrella Päiväkummussa luo-alueen todellinen koko on vain 16,9 hehtaaria. Se kulkee jokea seuraillen kapeana nauhana noin 1,3 kilometrin matkan. Ympäröivän metsän kaventaminen viiden hehtaarin alueelta heikentäisi merkittävästi tämän kapean vyöhykkeen kykyä säilyttää nykyiset luontoarvonsa.

Väite: Alue ei ole arvokasta linnustoaluetta.
Totuus: Faunatican selvitys ja asukkaiden havainnot osoittavat useiden silmälläpidettävien lintulajien pesimistä alueella.

Väite: Luontoarvot kompensoidaan muualla.
Totuus: Paikallista metsää ja sen virkistysarvoa ei voi siirtää toisaalle.

Kaupunki perustelee Jokimetsän rakentamistarpeen strategisella tavoiteella rakentaa vuosittain 600 pientaloa. Strategia on ajalta ennen Ukrainan sotaa, eikä sitä ole päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Esimerkiksi viime vuonna koko Vantaalla haettiin vain 72 pientalon rakennuslupaa, vuonna 2025 tähän mennessä n. 30 kpl. Nyt ei ole kiire eikä tarve rakentaa viimeisiä lähimetsiä – on aikaa etsiä vaihtoehtoja ja päivittää strategiaa vastaamaan todellisuutta.

Yli 2700 ihmistä vaatii metsän säästämistä. Onko aika kuunnella asukkaita?

Kaupungin kaavoituksesta kerrotaan, että alustava katusuunnitelma on vielä kesken. Tämän vuoksi kaava tuodaan kaupunkimaisemalautakunnan käsittelyyn vasta syyskuussa, eikä toukokuussa kuten alun perin suunniteltiin.

Kaupunki aloitti maaperätutkimukset alueella. Asukkaat ovat huolissaan tutkimusten vaikutuksista alueen luontoarvoihin ja ovat pyytäneet lisätietoja tutkimusten tarkoituksesta ja laajuudesta.

Vaaleissa valituista valtuuteista 37% on tehnyt 'Puolustan lähimetsiä' kuntavaalisitoumuksen. Onnittelut kaikille uusille valtuutetuille! Tästä on hyvä jatkaa.

Vaalivinkkejä Jokimetsä-sivustolla...

Asukasaktiivit avaavat sivuston netissä, jossa on osiot päättäjille, äänestäjille sekä paikka missä seurata asian etenemistä.

Asukasaktiivit järjestävät yhdessä Korso-Koivukylä Vihreiden ja Rekolan Marttojen tuella Luontopäivän alueella tietoisuuden lisäämiseksi. Paikalle saapui lähes 300 metsän ystävää, mikä osoittaa, kuinka tärkeä metsä on lähialueen asukkaille.

Koivukylän Lähisanomat kevät 2025 (PDF)

Kirje kokosi tietoa alueen merkityksestä asukkaille.

Aloite sai 18 muun valtuutetun kannatuksen ja eteni valmisteluun. Kaupunginhallituksen on valmisteltava vastaus aloitteeseen viimeistään puolen vuoden kuluessa.

Kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa vihreiden lautakuntaryhmä jätti pöytäkirjalausuman, johon vasemmiston, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien lautakuntaryhmät yhtyivät:
”Vantaalla käyttöön otettavan kokonaisheikentämättömyyden mallin mukaisesti rakentamista luonnon kannalta herkille alueille tulee ensisijaisesti välttää, toissijaisesti lieventää vaikutuksia ja vasta viimeisenä vaihtoehtona kompensoida vaikutukset toisaalla. Päiväkummun pientaloalueen asemakaavamuutoksessa tulee arvioida rakentamisen välttämättömyyttä menetettyihin luontoarvoihin nähden ennen kaavaprosessin etenemistä.”

Vaula Norrena (vihr.) julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa ehdotetaan rakentamista pelloille lähimetsien säästämiseksi.

”Niin kauan kun päättäjien enemmistö ei asetu lähimetsien puolelle, pusketaan rakentamista viheralueille.”

Päiväkummun pientalotontit ja virkistysalue – kaavan luonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa. Asukasaktiivien kyselyyn vastattiin, että kaupungin tavoitteena on viedä kaavamuutosehdotus kaupunkimaisemalautakuntaan toukokuussa 2025, minkä jälkeen se tulee nähtäville, ja osallisten on mahdollista jättää siitä muistutus.

Kaupunki julkaisee Yleiskaava 2020:n mahdollistamat pientaloalueet -kartoitus dokumentin. Päiväkummun kaavan rajoittavaksi tekijäksi on tunnistettu ’asukasmielipiteet’. Maastokäynnillä todetuista luontoarvoista ei ole mainintaa dokumentissa.

Kaupungin ympäristökeskuksen edustajat kävivät yhdessä maastokäynnillä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiirin asiantuntijoiden kanssa. Maastokäynnin havainnot luvattiin välittää kaavoittajille, joista kukaan ei päässyt paikalle. Maastokäynnillä syntyi yhteisymmärrys siitä, että alueen alkuperäisessä luontoselvityksessä on puutteita. Erityisesti metsikkökuviot linkkimastolta länsilounaaseen, lounaaseen ja etelälounaaseen oli virheellisesti dokumentoitu alkuperäisessä luontoselvityksessä, ja alueen luontoarvot olivat jääneet tunnistamatta.

Kaupungin asemakaavapäällikkö ja kaupungin asiantuntijat vastaavat kirjeen kysymyksiin suurpiirteisesti ja vähätellen. Asiasta huomauttaa valtuutettu Pekka Virkamäki.

Asukasaktiivit lähettävät kirjeen kaupungin päättäjille ja virkamiehille, jossa kolme kysymystä:

Kysymys 1: Vantaan asukkaille ja päättäjille on annettu luontoselvityksen osalta ristiriitaista ja väärää tietoa. Näin ollen kaavan valmistelua on viety eteenpäin kaikkien osapuolten osalta oleellisesti väärien tietojen varassa. Mihin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy asian korjaamiseksi?

Kysymys 2: Millaisiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy asemakaavamuutoksen 002558 osalta, jotta tämä ”potentiaalisesti hiljainen alue” voidaan kokonaisuudessaan säilyttää ja näin edistää kaupunkilaisten hyvinvointia?

Kysymys 3: Onko kaupunki ryhtynyt toimenpiteisiin selvittääkseen muita vaihtoehtoisia alueita pientalorakentamiselle strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä nämä toimenpiteet ovat olleet ja kenen toimesta ne on toteutettu?

Kaupunki julkaisee selvityksen ’Äänimaisemaltaan hiljaiset ja miellyttävät alueet Vantaalla’. Kaavan 002558 alue sijoittuu potentiaalisesti hiljaiselle alueelle, joka tarjoaa asukkaille paikan rauhoittua ja edistää hyvinvointia, kompensoiden kasvavaa liikennemelua (lentoliikennemelu, Lahden moottoritien melu ja muu liikennemelu), josta Päiväkummussa kärsimme. Kaupunki on sitoutunut selvittämään mahdollisuuksia virallistaa ja suojella ääniympäristöltään arvokkaita alueita toimintakautensa aikana.

Asukasaktiivit järjestäytyvät paremmin. WhatsUp-ryhmä perustetaan ja Vantaan lähimetsien puolesta – Facebook-ryhmän idea syntyy.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiiri antaa lausunnon Päiväkummun pientalotontit ja virkistysalue -asemakaavan luonnoksesta. Lausunto on isoin osin ristiriidassa alueella aiemmin tehdyn luontoselvityksen kanssa:

”Asemakaavaa ollaan laatimassa perustuen Vantaan lainvoimaiseen yleiskaavaan ja kaavaluonnoksessa esitetyt rakentamisalueet perustuvat kyseisen kaavan rakentamisaluevaraukseen. Yleiskaavaa laadittaessa kyseisen varausalueen soveltumista rakentamiskäyttöön ei kuitenkaan ole asianmukaisesti selvitetty sen paremmin luonnonarvojen, maaperän rakennettavuuskysymysten kuin hulevesikysymysten kannalta. Todellisuudessa huomattava osa edellä mainitun yleiskaavan rakentamisvarauksen alueesta on rakentamiseen sopimatonta. Asemakaava-alueen luonnonarvoja on sittemmin tarkemmin selvitetty (Faunatica 2022), mutta arvokkaiden elinympäristöjen selvittämiseen on tässäkin työssä käytetty verrattain niukasti aikaa. Osa kaava-alueen arvokkaista elinympäristöistä (lehtoja, erilaisia runsaslahopuustoisia metsiä) on tässä yhteydessä jäänyt tunnistamatta. Yksi edellä mainittujen arvokkaiden luontotyyppien keskittymä sijaitsee kaavaluonnoksessa rakentamiseen esitetyn alueen pohjoispuoliskossa.”

”Vaikka alueella on kartoitettu merkittävien lintulajien pesintöjä, sitä ei ole jostain syystä kuitenkaan merkitty Faunatican selvityksessä arvokkaaksi lintukohteeksi.”

”Kohde on Faunatican luontoselvityksessä todettu virheellisesti ”metsittyväksi pelloksi”, ja sen huomattavat luonnonarvot ovat jääneet tunnistamatta. Todellisuudessa kyseessä on entinen pelto, joka on jo aikapäiviä sitten metsittynyt kosteaksi, lehtopohjaiseksi, puustoltaan nykyisin varttuneeksi ja erittäin runsaslahopuustoiseksi, monipuulajiseksi lehtimetsäksi. Kohteen pohjoispuoliskoa ja sille kaavailtua tulevaisuutta on kaavan valmisteluaineistossa virheellisesti kuvattu seuraavasti: ”Moreenimäillä ja rinteillä rinnetaloja ja metsäpuutarhaa, myös olevaa puustoa ja kivenlohkareita säilyttäen”. Todellisuudessa kyseessä on kostea savikko. Kohde on hulevesien hallinnan kannalta erityisen tärkeä.”

Asukasaktiivien ja paikallisten yhdistysten: Päiväkummun Omakotiyhdistys ry, Rekola-Asolan Omakotiyhdistys ry, Rekolan Marttayhdistys ry sekä Korson Omakotiyhdistys ry:n puoltava kannanotto, lähetetään mielipiteenä kaupungille osallistumisajan puitteissa. Lisäksi kerrotaan kuntalaisaloitteen kannatustilanne 2199 nimeä.

Kaupunki julkaisee 002558 Päiväkummun pientalotontit ja virkistysalue kaavan valmisteluaineiston ja pyytää siihen mielipiteitä 10.4.2024 mennessä.

Asukasaktiivit ja paikalliset yhdistykset: Päiväkummun Omakotiyhdistys ry, Rekola-Asolan Omakotiyhdistys ry, Rekolan Marttayhdistys ry sekä Korson Omakotiyhdistys ry:n puoltava kannanotto, lähettävät kaupunkiympäristölautakunnalle kirjeen koskien vireillä olevaa Päiväkummun pientalotonttien ja virkistysalueen asemakaavamuutosta 002558. Kirjeessä esiteltiin eri näkökulmia miksi Keravanjoen metsä on arvokas asukkaille sekä edotettiin, että virkamiestyönä voitaisiin selvittää olemassa olevat muut vaihtoehdot strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Asukkaiden delegaatio, kävivät luovuttamassa kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajistolle kuntalaisaloitteen: Säilytetään Keravanjokeen rajautuva yhtenäinen luonnonmetsä Päiväkummussa ja Matarissa - kannatustilanteen ajalla 13.3. - 8.5.2023, yhteensä yli 1800 kannattajaa.

Paikalle saapuivat Kaukola Ulla, sd., Ahokas Siri, kok., Suni Antti, liik. ja Tamminen Ida, sd.

Kuntalaisaloitteen kannattajat ja kannanotto lähetetään kaupungille osallistumisajan puitteissa. Kuntalaisaloitteella 1660 kannattajaa. Lisäksi lähetään käsin paperille kerätyt asukkaiden yhteiskannanotto 169 nimeä. Nimet on kerätty pääsääntöisesti alueella ulkoilevilta henkilöiltä.

Helsingin Sanomat kirjoittaa: Keravanjoen varressa kytee kiista lähimetsän tuhosta: ”Käsittämätöntä”
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000009511481.html

Paikalle saapuivat Hartikainen Janne, ps., Jääskeläinen Jari, vas., Multala Sari, kok., Karhu Suvi, ps., Kostilainen Anniina, vihr. ja Mutanen Tuomas, vihr.

Kaupunki järjesti asukastilaisuuden Koivukylän asukastilassa. Kuntalaisaloitteella kannattajia 1114. Viesti oli selvä, asukkaat olivat Keravanjoen metsään rakentamista vastaan.

Vantaan Sanomat kirjoittavat: Asukkaat haluavat pelastaa Päiväkummun metsän, jonne Vantaa suunnittelee pientaloalueen laajennusta.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5829736

Asukasaktiivit julkaisevat kuntalaisaloitteen: Säilytetään Keravanjokeen rajautuva yhtenäinen luonnonmetsä Päiväkummussa ja Matarissa.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/30879

Kaupunki laittaa vireille asemakaavamuutoksen ’002558 Päiväkummun pientalotontit ja virkistysalue’. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman pyydettiin 18.4.2023 mennessä. Alueella on vanha asemakaava vuodelta 1958, joka ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen, koska ei ole ollut yleiskaavan mukainen. Ainakin 1983 yleiskaavassa alue on ollut viheraluetta ja on ollut niin aina 2020 yleiskaavauudistukseen saakka.

Faunatican raportteja 101/2022 julkaistaan. Faunatican tekemää selvitystä voidaan tulkita niin että se puoltaa alueen rakentamatta jättämisen:

Luontoselvitys Faunatican raportteja 101/2022 dokumentti kuvaa rakennusalueeksi ehdotettua luontotyyppiä seuraavasti:
Varttuneet havupuuvaltaiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat: Valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi (alue 49), arvoluokka IV.

Arvoluokan IV kohteet ovat luontotyypiltään vähemmän arvokkaita tai luonnontilaltaan heikentyneitä, mutta ne voivat silti olla tärkeitä ekologisten yhteyksien säilymisen kannalta. Esimerkiksi dokumentissa todetaan, että "Luokan IV kohteetkin voivat olla ekologisten yhteyksien säilymisen kannalta tärkeitä." ja “Luokan IV kohteet voivat toimia reuna-alueina, jotka yhdistävät arvokkaampia luontotyyppejä toisiinsa ja lisäävät niiden lajistollista rikkautta.

Dokumentti suosittelee, että luokan IV kohteiden luontoarvoja tulisi huomioida maankäytössä mahdollisuuksien mukaan.

Hallinto-oikeus hylkää päätöksellään suurimman osan valituksista ja niissä esitetyistä vaatimuksista. Yleiskaavaa koskevat valitukset, HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS, 28.6.2022 – dokumentissa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry jätti seuraavan kannanoton:

”Virkistysaluevarausten muuttaminen rakentamisvarauksiksi on monella tapaa yleiskaavan sisältövaatimusten vastaista. Metsäisten ekologisten yhteyksien vaurioittaminen sekä luontoarvoltaan osin melko monipuolisten metsien ohjaaminen rakennuskäyttöön ei täytä sisältövaatimusten edellyttämää luontoarvojen vaalimisvelvoitetta.”

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 25.1.2021. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen.

Alue on ollut Vantaan vaalittavaa viheraluetta kokonaisuudessaan aina 2020 vuoteen asti, jolloin yleiskaavauudistuksen yhteydessä lohkaistiin 5 hehtaaria alueen reuna-aluetta AP-alueeksi, eli pientaloalueeksi. Yleiskaavan uudistus tehtiin pahimman koronapandemian aikaan, jolloin asukkaiden osallistaminen on ollut vaikeaa. Asukkaille yleiskaavamuutos ja sen mukainen asemakaavan muutos on tullut yllätyksenä. Vantaan vaalittavan viheralueen kaavoittaminen rakennustarkoitukseen on käsittämätön päätös.